Nintendo 64 tietoa
Nintendon kolmas kotikonsoli, Nintendo 64, julkistettiin ensi kertaa yleisölle Nintendon omassa tapahtumassa, Spaceworldissa, 24. marraskuuta, 1995. Työnimellä Project Reality kulkenut kone sai uuden nimen Ultra 64, koneen bittimäärän mukaan. Nimi muuttui sitten myöhemmin Nintendo 64:ksi. Nintendo 64 julkaistiin Japanissa 23. kesäkuuta 1996, Amerikassa 29. syyskuuta 1996, Euroopassa ja Australiassa 1. maaliskuuta 1997, sekä Ranskassa 1. syyskuuta 1997. Julkaisu venyi moneen otteeseen, yleinen syy tälle uskotaan olevan pelisuunnittelija Shigeru Miyamoton toiveet saada tehdä Super Mario 64 täydelliseksi ilman kiirehtimistä. Tämä kuitenkin johti siihen, että pahin kilpailija Sonyn PlayStation sai puolentoista vuoden etumatkan.
Nintendo 64 oli aikansa tehokkain konsoli, mutta se ei ratsastanut vain tehoillaan. Suurimpana innovaationa täytyy mainita analogitikku, joka sittemmin vakiinnutti paikkansa jokaisessa myöhemmin ilmestyneessä konsolissa. Myös saman sukupolven konsolivalmistajat suunnittelivat ohjaimensa uudestaan sisällyttämään analogisen ohjauksen.
Koneen tehot ja neljä ohjainporttia kannustivat monia pelifirmoja luomaan erilaisia moninpelejä.
Koneen viimeinen peli ei yllättäen ollut Nintendon oma, vaan Activisionin Tony Hawk’s Pro Skater 3. Se julkaistiin vain USA:ssa, 20.8.2002.
Kaikenkaikkiaan Nintendo 64 myi noin 33 miljoonaa, eli kohtalaisesti, tosin tämä lukuhan oli toki pettymys verrattuna 100 miljoonaan PlayStationiin, tai vaikka Nintendon vanhempiin konsoleihin (NES 62 miljoonaa, SNES 49 miljoonaa). Parhaiten Nintendo 64 menestyi Amerikassa, jossa onkin yli puolet maailman N64-koneista. Japanissa Nintendo 64 möi 5,5 miljoonaa, Pohjois-ja Etelä-Amerikoissa 20,6 miljoonaa ja muualla maailmassa 6,8 miljoonaa.
Konsolivallan vaihtumista on spekuloitu paljon, useimmiten liittyen imagoasioihin ja peliväestön muuttumiseen. Nintendon valinta pitää medianaan vanhentuneena pidettyjä pelikasetteja saa myös arvostelua. Yleisesti uskotaankin, että esim. Squaresoft siirtyi tekemään Final Fantasyja PlayStationille juuri pelikasettien takia. Koska aihe on yksi pelimaailman kuumia perunoita, ja merkittävä kohta pelihistoriassa, asiaa sietää tutkia tarkemminkin.
Nintendo 64 ja media
Nintendo 64 käyttää pelimedianaan kämmenen kokoisia pelikasetteja, joiden koko vaihteli 64 megabitistä 512 megabittiin, eli 8-64 megatavua. CD:eille taas mahtuu 650 megatavua.
Pelikasettien ongelmia olivat siis tilanpuute, sekä kalleus. Siinä missä CD:n valmistaminen maksoi 10 senttiä, pelikasetin valmistaminen maksoi 25 dollaria. Tämä johti suurempiin riskeihin pelivalmistajille, ja tämä taas pelijulkaisujen vähäisempään määrään. Toisaalta pelien yleinen laatu pysyi näin parempana. Tosin pelit olivat luonnollisesti kalliimpia myös kuluttajille. CD-levyjen suuri kapasiteetti taas mahdollisti videoanimaatioiden ja puheen lisäämistä peleihin suurissa määrissä. Ensimmäinen Nintendo 64-peli, Super Mario 64, oli siis 64 megabitin kokoinen, mutta ajan mittaan kasettien koot kasvoivat, sekä pakkausmenetelmät tehostuivat. Vuoden 1999 lopulla Capcom tekikin mahdottomaksi luullun työn, ja mahdutti 512 megabitin kasetille kahden CD:n kokoisen Resident Evil 2:en kokonaisuudessaan.
Pelikaseteilla on kuitenkin omat hyvät puolensa, kuten:
-Ei latausaikoja
-Tallennus suoraan kasetille
-Pelien kestävyys
-Pelilaitteen kestävyys (Ei liikkuvia osia tai lukupäitä)
-Lisämuistin tai lisächippien lisääminen kaseteille (Kuten Super Nintendon Super FX)
-Piratismi erittäin vaikeaa
-Parempi äänenlaatu kuin CD:eissä. Sampling rate: 48.0 khz, CD-tasoinen on 44.1 khz. (Näin siis teoriassa, käytännössä tälle ei oikeastaan kannattanut uhrata lisätilaa)
Nintendon valinta pitäytyä pelikaseteissa juontui pääasiassa bisnesmielessä piratismin estosta, ja pelimielessä latausaikojen puutteesta.
Nintendo 64 tekniset tiedot
Nintendo 64 prosessorit
CPU: Custom 93.75 MHz MIPS R4300i series 64-bit RISC CPU
-Bandwidth: 250 MB/s
-100 MFLOPS (Million FLoating point Operations Per Second)
-100 MIPS (Million Instructions Per Second)
Grafiikkaprosessori: SGI 62.5 MHz RCP (Reality Co-Processor), jossa kaksi aliprosessoria:
RSP (Reality Signal Processor), Ohjaa 3D grafiikkaa ja äänitoimintoja.
RDP (Reality Drawing Processor), hoitaa kaikki pikselinpiirto-ominaisuudet, kuten:
-Z-buffering
-Anti-aliasing
-Texture mapping
-Trilinear filtered mipmap interpolation
-Perspective correction
-Environment mapping
150,000 polygonia/sekunnissa, kun kaikki RDP-prosessorin erikoisefektit päällä.
Nintendo 64 muisti
4.5 MB Rambus RDRAM (Nostettavissa 4 MB Expansion Pakin kanssa)
Bandwidth: 562.5 MB/s
Bus: Custom 9-bit Rambus at 500 MHz (max)
Nintendo 64 video-ominaisuudet
Resoluutio: 256×224-640×480 pikseliä.
Video ulostulot: RF, Stereo A/V, S-Video
Värit: 21-bit colour video output, 32-bit RGPA, pixel colour frame
buffer support. 16,8 miljoonaa väriä (32.000 ruudulla)
Nintendo 64 audio-ominaisuudet
16 bit ADPCM stereo
-Channels: 100 PCM max. (keskimäärin 16-24)
-Sampling: 48 KHz max. (44.1 KHz on CD-tasoa)
Dolby Surround (Jos peli sitä tarjoaa)
Nintendo 64 mitat
Koko: 260 x 190 x 73 mm
Paino: 1,1 kiloa
Nintendo 64 Lisävarusteet
Pelien kansissa on ikonein merkitty lisälaitteet, joita se tukee. Käsittelen seuraavassa kaikki Nintendon omat lisälaitteet. Muilta laitevalmistajilta on kyllä tullut myös mm. arcade-tikkuja ja rattiohjaimia. Erikoisuutena mainittakoon Nintendon lisensoima, mutta ASCIIn valmistama Turicon 64, kalastusohjain. Mukana kuvassa myös ainoa ohjainta tukeva peli, Nintendon/HALin “Itoi Shigesato Bass Tsuri No. 1 Ketteihan!”.
Tässä kuva Nintendon omista länsimaissa julkaistuista lisävarusteista. Mukana kuvassa myös RF-switch ja Cleaning Kit.
Rumble Pak on ohjaimen alapuolella olevaan aukkoon kiinnittyvä, kahdella AAA-patterilla toimiva laite, joka tärisee pelin tapahtumien mukana. Ensimmäinen peli, joka tätä hyödynsi, oli Lylat Wars (Nimi Amerikassa StarFox 64), ja laite tulikin pelin mukana, isossa laatikossa. Myöhemmin laitetta sai toki ostaa myös erikseen. Suurin osa peleistä Lylat Warsin jälkeen tuki Rumble Pakia. Lisäksi mainittakoon, että Japanissa kaksi varhaista peliä, Mario 64 ja Wave Race 64, julkaistiin aikoinaan uudelleen sisältäen Rumble Pak-tuen.
Controller Pak on niin ikään ohjaimen alapuolella olevaan aukkoon menevä laite, muistikortti. Useimmissa peleissä, jotka eivät olleet Nintendon itsensä valmistamia, ei ollut tallennusmahdollisuutta sisäänrakennettuna pelikasettiin, joten tätä tarvittiin pelin tallentamiseen. Jotkut pelit, kuten esim. Wave Race 64, sisälsivät kyllä kasettitallennuksen, mutta tarjosivat myös mahdollisuutta tallentaa esim. aikoja muistikortille.
Transfer Pak tuli alunperin Pokemon Stadiumin mukana, mutta sitä myytiin myös erikseen. Laite asetettiin ohjaimeen kiinni, ja laitteeseen taasen laitettiin Game Boy peli. Transfer Pakin avulla saatiin Game Boy-pelejä ja Nintendo 64-pelejä linkitettyä keskenään. Sait mm. siirrettyä Game Boy pelien Pokemoneja Nintendo 64:n Pokemon Stadiumille taistelemaan. Transfer Pakia käytetään myös 64DD-lisälaitteen kanssa. (kts. lisää alapuolelta)
VRS tarkoittaa Voice Recognition Systemiä. (Tunnetaan myös nimellä VRU, eli Voice Recognition Unit) Se on mikrofoni, jolla pääsi antamaan äänikomentoja peliin. Ensimmäinen peli joka tätä tuki, ja jonka mukana se tuli, oli Hey, You! Pikachu (Japanissa: Pikachu Genki Dechu). Peli julkaistiin länsimaissa vain USA:ssa. Nintendo 64:llä on vain yksi toinen peli, joka mikrofonia käyttää: junasimulaattori Densha de Go! 64. (Peliä myytiin joko mikrofonin kanssa tai ilman. Tällä pelillä oli myös oma junaohjaimensa. Peli myytiin erikseen.)
Expansion Pak antaa Nintendo 64:lle 4 MB lisää RAM-muistia. Peleissä, jotka eivät ole suunniteltu hyödyntämään tätä lisämuistia, ei tapahdu mitään muutosta. Mutta tätä hyödyntävät pelit esimerkiksi pyörivät paremmin ja/tai tarjoavat mahdollisuuden korkeampaan resoluutioon. Expansion Pak suunniteltiin alunperin 64DD:tä varten, jota ilman se ei voi toimia, mutta tarina kertoo, että Acclaim otti Turok 2:ta suunnitellessan “omin luvin” Expansion Pakin käyttöön, heille enemmän tai vähemmän turhasta 64DD-paketistaan. Kun sitten Nintendo näki Turok 2:en E3-messuilla pyörimässä korkealla resoluutiolla, päättivät he vapauttaa Pakin yleiseen pelikäyttöön, lisäten pelintekijöiden mahdollisuuksia. Usea peli hyödyntää laitetta, mutta muutama peli peräti vaatii tämän laitteen toimiakseen: Donkey Kong 64, Zelda: Majora’s Mask sekä tietyt osiot Perfect Darkissa, Stunt Racer 64:ssä ja StarCraft 64:ssä. Expansion Pakia myytiin erikseen, mutta ensimmäisen laitetta vaativan pelin tullessa, se paketoitiin pelin mukaan. (Donkey Kong 64). Expansion Pakin mukana tuli muovinpala nimeltään Ejector Pak, jolla sai nostettua muistipalikan pois koneesta. Expansion Pak laitetaan koneen etuosassa olevan muistipalan tilalle, tuon palan virallinen nimi taas on Jumper Pak. Lisää kuvia: Poisto, laitto.
Seuraavassa lista kaikista Expansion Pakia hyödyntävistä peleistä. (Sisältää pelit myös PAL-alueen ulkopuolelta.) Muutamista PAL-alueen peleistä on kuitenkin unohtunut Expansion Pak merkki kannesta, joten täydellisen listan tekeminen on tästä syystä vaikeaa. Seuraavassa listassa on kuitenkin kaikki tällaiset merkittömätkin pelit, ja näiden poikkeuspelien kohdalla on maininta asiasta.
007: The World Is Not Enough
All-Star Baseball 2000 ja 2001
Aidyn Chronicles: The First Mage
Armorines: Project S.W.A.R.M.
Army Men: Air Combat
Army Men: Sarge’s Heroes
Army Men: Sarge’s Heroes 2
Battlezone: Rise of the Black Dogs
Castlevania: Legacy of Darkness
Command & Conquer
CyberTiger
Daikatana
Donald Duck: Goin’ Quackers!
Donkey Kong 64 (Expansion vaaditaan)
Duke Nukem: Zero Hour
Excitebike 64
F1 Racing Championship (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
F1 World Grand Prix II
Gauntlet Legends
Hybrid Heaven
Hydro Thunder
Indiana Jones and the Infernal Machine
International Superstar Soccer 2000
International Track & Field: Summer Games (USAssa: International Track & Field 2000)
Jeremy McGrath Supercross 2000
Ken Griffey Jr.’s Slugfest
Legend of Zelda: Majora’s Mask (Expansion vaaditaan)
Madden NFL 2000, 2001 ja 2002
Namco Museum 64
NFL Blitz 2001
NFL Blitz Special Edition
NFL Quarterback Club 2000 ja 2001
Nuclear Strike 64
Perfect Dark (Expansion vaaditaan suurimpaan osaan sisältöä)
Quake II
Rainbow Six
Rat Attack! (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
Rayman 2: The Great Escape
Resident Evil 2
Re-Volt (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
Road Rash 64 (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
Roadsters (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
San Francisco Rush 2049
Shadow Man
South Park
Spider Man
Stunt Racer 64 (Expansion vaaditaan osaan sisältöä)
StarCraft 64 (Expansion vaaditaan osaan sisältöä)
Star Wars: Battle for Naboo
Star Wars: Episode I Racer
Star Wars: Rogue Squadron
Tony Hawk’s Skateboarding (USA:ssa Tony Hawk’s Pro Skater)
Tony Hawk’s Pro Skater 2
Tony Hawk’s Pro Skater 3
Top Gear Hyper Bike
Top Gear Overdrive
Top Gear Rally 2
Turok 2: Seeds of Evil
Turok 3: Shadow of Oblivion
Turok: Rage Wars
Vigilante 8
Vigilante 8: 2nd Offence
Xena Warrior Princess: Talisman of Fate (Expansion-merkki puuttuu PALissa)
Nintendo 64 Erikoisjulkaisut
Nintendo 64:ää myytiin valtavan monessa eri muodossa. On olemassa eri pakkauksilla ja pelisisällöillä olevia versioita, sekä kokonaan erivärisiä ja muotoisia konsoleita. Seuraavassa näistä (suurin?) osa. Eri paketteja oli normaalin, (Eurooppa, Japani) pelittömän paketin lisäksi:
-MARIO PAK. Sis. musta konsoli, harmaa ohjain ja Super Mario 64-peli. Normaalia pakkausta ympäröi Mario Pak-pahvi.
-F-1 WORLD GRAND PRIX-SET. Sis. musta konsoli, harmaa ohjain ja F-1 World Grand Prix-peli.
-GOLDENEYE-SET. Sis. musta konsoli, harmaa ohjain ja Goldeneye peli. Normaalia pakkausta ympäröi Goldeneye-pahvi.
-STAR WARS: EPISODE 1 RACER LIMITED EDITION-SET. Sis. musta konsoli, harmaa ohjain ja Star Wars: Episode I Racer-peli.
-DONKEY KONG PAK. Sis. musta konsoli, harmaa ohjain, Donkey Kong 64-peli ja Expansion Pak. Amerikassa pakkaus sisälsi läpinäkyvän Jungle Green-konsolin ja ohjaimen.
-ATOMIC PURPLE SET. Sis. musta konsoli ja kaksi ohjainta, harmaa sekä Atomic Purple. Oli myynnissä vain Amerikassa.
-LIMITED GOLD EDITION. Sis. musta konsoli, kultainen ohjain. Amerikassa setti oli myynnissä vain Toys’R'Us-lelukaupassa.
-PIKACHU NINTENDO 64. Sis. sininen/keltainen konsoli ja sininen/keltainen ohjain, jossa lukee “Pokemon”. Kone on normaalia leveämpi, ja oikealla puolella on Pikachun kohokuva. Virtanappi on Poke-pallon muotoinen, ja reset-nappi on Pikachun jalassa. Kun virta on päällä, Pikachun posket hehkuvat punaisina. Amerikassa PIKACHU 64 SET sisälsi koneen lisäksi Hey, you! Pikachu-pelin, VRU-mikrofonin sekä taskukellon. Oli myynnissä vain Toys’R'Us-lelukaupassa. Japanissa Pikachu-konsolia sai kahdella eri värillä, sinisellä tai oranssilla yläosalla, alapuolen ollessa keltainen. Näiden koneiden ohjaimissa ei lue “Pokemon”, vaan “Pikachu”.
-POKEMON STADIUM BATTLE SET. Sis. Pokemoneilla koristeltu sininen/keltainen konsoli, keltainen/sininen ohjain, Pokemon Stadium-peli ja Transfer Pak. Australiassa Pokemon-konsolia myytiin ilman peliä ja Transfer Pakia, mutta “I choose you Pikachu”-videokasetin kera. Amerikassa POKEMON STADIUM BATTLE SET taasen koostui itse pelistä, normaalista mustasta konsolista ja kahdesta ohjaimesta (harmaa ja Atomic Purple), Pokemon-keräilykortista ja keräilykirjasesta.
-LIMITED EDITION GOLD CONTROL DECK. Amerikassa vain Toys’R'Us-lelukaupassa oli tarjolla paketti, joka sisälsi kokonaan kultaisen konsolin, sekä kaksi kultaista ohjainta. Japanin GOLD MODEL sisälsi kultaisen koneen ja yhden kultaisen ohjaimen.
-EXTREME GREEN SET. Sis. mustan konsolin ja Extreme Green-ohjaimen. Oli niinikään myynnissä vain Amerikassa ja vain Toys’R'Us-lelukaupassa.
Nintendo 64:lle oli alusta alkean tarjolla kuuden eri väristä ohjainta. Harmaa, punainen, vihreä, keltainen, musta ja sininen. Mutta myös suuret määrät erikoisohjaimia julkaistiin. Mario Kartia myytiin Japanissa sekä erikseen, että Musta/harmaa ohjaimen kanssa ja Japanissa tuli Ocarina of Timen kunniaksi ulos kultainen ohjain (eli sama, joka myöhemmin tuli länsimaissa konsolipakettien mukana), kahdella erilaisella pakkauksella (kultainen ja valkoinen). Amerikassa kultaista ohjainta sai ostaa erikseen vain Toys’R'Usista.
Lisäksi Amerikassa oli mahdollista tilata Nintendo Power-lehden kautta heidän sadatta numeroaan juhlistava kultainen ohjain. Ohjain on muuten kuin normaalikin kultainen ohjain, mutta sen yläosaan on liimattu mustan ja kullanvärinen pieni laatta, jossa lukee “NINTENDO POWER 100″. Amerikassa Donkey Kong 64:n julkaisun aikaan Nintendo Powerin kautta oli saatavana keltainen ohjain, jonka sakarat oli väritetty kuin banaanin päät. Nintendo Powerin kautta julkaistiin vielä kolmaskin erikoisohjain, ohjain jossa oli musta alaosa ja hopeinen yläosa, ja ohjaimen päällä luki MILLENNIUM 2000. Ohjaimessa oli myös Start-nappia lukuunottamatta mustat napit, ristiohjain ja analogitikun alaosa. Millennium-ohjaimia on olemassa vain 1000 kappaletta, ja niitä sai lehden kilpailuista ja tilauslahjoina.
Vuoden 1999 lopussa Nintendo julkaisi konsolista läpinäkyvillä värikuorilla varustettuja konsoleita, sävy sävyyn olevalla ohjaimella. Näitä värejä olivat: harmaa (Smoke), vihreä (Jungle), punainen (Watermelon), violetti (Grape), oranssi (Fire) ja sininen (Ice). Kuutta läpinäkyvää ohjainta myytiin myös erikseen, mutta vain Amerikassa ja Australiassa, tosin Japanissa näistä sai ostaa yhtä, Ice Blueta. Japanissa taas tuli ulos kaksi kaksiväristä variaatiota (samanvärisillä ohjaimilla), Clear Blue ja Clear Red. 64DD:n julkaisun aikoihin sai Japanista ostaa läpinäkyvää harmaata konetta, ja tästä tuli sitten myöhemmin osa kuuden värin sarjaa. Clear Blue-konsoli saapui myöhemmin myös Eurooppaan, Super Mario 64-pelin kanssa paketoituna. Ja vielä mitä tulee läpinäkyviin värillisiin koneisiin, aivan loppuvaiheessa Japanilaisesta kauppaketjusta Daieista sai ostaa Daiei Hawks Limited Editionia. Läpinäkyvä oranssi yläosa ja läpinäkyvä musta alaosa, sekä samanlainen ohjain. Toinen vain tietystä japanilaisesta kaupasta saatu malli oli Justco 30th Anniversary edition, Harmaa yläosa ja kirkas alaosa. Nämä kaksi viimeistä ovat varmaankin harvinaisimpia Nintendo 64-malleja. Japanissa oli muitakin kauppasidonnaisia laitteita, kuten esimerkiksi tämä Hello Mack-kaupan musta-harmaa erikoisohjain, jonka päällä on pieni leijona-logo.
Kaiken kaikkiaan Nintendo 64:n virallisesta ohjaimesta on (ainakin) 28 eri värivariaatiota, kun mukaan ei vielä edes lasketa eri tavalla paketoituja versioita samanvärisestä ohjaimesta.
Nintendo 64 kuvanlaatu
Tämä ansaitsee ehdottomasti oman otsikkonsa. Nimittäin loppupään Nintendo 64:t, tarkemmin sanottuna läpinäkyvät, värilliset koneet, antavat selkeästi parempaa ja terävämpää kuvanlaatua kuin vanhat, mustat koneet. Ero on todella silminnähtävä, ja jos otat Nintendo 64:n vähänkin tosissaan, on tällaisen koneen hankinta yksinkertaisesti pakko.
On kuitenkin raportoitu, että aivan kaikissa värillisissäkään koneissa ei parannusta ole, joten on loogista, että kuoret vaihtuivat ensin, ja sisuskalut myöhemmin. Siitä, mistä sarjanumerosta lähtien paremmat koneet alkoivat, on lisää keskustelua täällä.
Nintendo 64 harvinaisuudet
Harvinaisimmat, halutuimmat ja/tai arvokkaimmat PAL-pelit ovat varmaankin loppupään julkaisujen kermaa edustavat Paper Mario ja Conker’s Bad Fur Day. Suomessa Conker jäi jopa virallisesti julkaisematta, tosin jotkin pelikaupat harrastivat harmaatuontia.
Japanin tarjonnan kärkeä ovat Treasuren (Ikaruga, Radiant Silvergun) pelit Sin and Punishment sekä Bakuretsu Muteki Bangaioh. Jälkimmäistä tuotettiin vain 10,000 kappaletta.
Kenties harvinaisin Nintendo 64-julkaisu taitaa olla StarCraft 64:n PAL-versio, joka julkaistiin vain Australiassa, säälittävät 5,000 kappaletta. Hinta eBayssa useimmiten yli 100 euroa. Kenties kallein Nintendo 64 peli taas on täyskuntoinen Clayfighter 63 1/3: Sculptor’s Cut. Sculptor’s Cut on julkaistu vain USA:ssa ja siellä se oli vain vuokralla. Pelejä ei muutenkaan tehty montaa, joten mikäli pelille vuokrauksen jäljiltä vielä löytyy kotelo ja ohjeet, on hinta varmaankin lähellä 150 euroa eBayssa.
Kenties kummallisin Nintendo 64-julkaisu oli “luovuuspeli” Mario no Photopi, jonka pelikasetissa oli kaksi paikkaa SmartMedian muistikorteille. Näille pystyi tallentamaan muokkaamiaan kuvia. SmartMedia muodossa ilmestyi myös kolme erikoismuistikorttia, joissa oli kuvia Animal Forestista, Bombermanista ja Yoshista.
The Legend of Zelda: Majora’s Maskista julkaistiin vain Euroopassa myös erikoispainos, Limited Edition Adventure Set. Paketti sisältää itse pelin lisäksi mm. soundtrack-CD:n, T-paidan ja rannekellon. Pakettia ei saanut ostaa kaupoista, vaan sitä jaettiin yleisölle promootioiden ja kilpailujen kautta. Erittäin harvinainen, pakettia valmistettiin vain 1000 kappaletta. Ebayssa kannattaa varautua maksamaan 400+ euroa, kun näitä harvoin myyntiin eksyy.
Kirjoittaja: finngamer eli Janne Kaitila, 2005
