Sony Playstation historia
Ken Kutaragi on henkilö, joka käytännössä loi PlayStationin. Kutaragi ja Sony eivät aloittaneet heti PlayStation-projektia Sonyn nimissä. Projekti aloitettiin yhteistyössä Nintendon kanssa. Pelimaailmassa alkoi tulla markkinoille CD-formaatissa olevia pelejä, niinpä myös Nintendo kiinnostui ja halusi CD-rom-asemalla varustetun pelikoneen Nintendolle. Nintendo neuvotteli Kutaragin ja Sonyn johdon kanssa yhteistyöstä. Lopulta Nintendo ja Sony aloittivat uuden CD ROM-pohjaisen koneen suunnittelun yhteistyössä ja CD-ROM aseman tekemisestä sovittiin. Konseptin johtoajatuksena oli SNES-kone CD ROM-asemalla. Ken Kutaragi ja hänen tuotantotiiminsä otti työn innolla vastaan.
CD:n käyttö tarjosi suuremmat tallennusmahdollisuudet ja samalla myös halvemmat tuotantokustannukset. Sony ei tyytynyt Nintendon
alihankkijaksi, vaan kehitti myös oman pelikonsolinsa. Aluksi Nintendo jopa antoi Sonyn tehdä omaan konsoliinsa SNES-tuen eli Sonyn konsolilla olisi pystynyt pelamaan myös SNES pelejä.
Suunnitelmat etenivät hyvin, mutta lopujen lopuksi Sonyn ja Nintendon yhteistyö karituivat. Nintendo jatkoi projektin Philipsin kanssa. Mutta
Kutaragi ja Sony eivät luovuttaneet. Philipsin ja Nintendon yhteistyöstä ei loppujen lopuksi syntynyt mitään muuta konkreettista kuin Sonyn PlayStation pelikonsoli.
Vastoinkäymisistä sisuuntuneena Kutaragi tiimeineen päätti tehdä oman pelikonsolinsa ilman hankalia yhteistyökumppaneita. Sony ryhtyi
pitämään varsin hiljaista profiilia. Vuonna 1993 Sony perusti SCE-osaston (Sony Computer Entertainment), jonka tarkoituksena oli
valmistaa sekä markkinoida uuden Nintendon CD-asemasta pelikonsoliksi muuttunutta PlayStation X eli PSX:ää sittemmin muuttui PlayStationiksi. SCE:n johtajaksi valitaan Ken Kutaragi. Namco (joka halusi päästä Nintendolta pois) oli ensimmäinen merkittävä pelifirma joka ilmoitti tekevänsä PlayStationille pelejä.
Namco Museum-nimellä Euroopassa julkaistu kokoelma piti sisällään pikselintarkat käännökset Namcon suurimmista Arcade-hiteistä
Tästä kaikki alkoi
Alkuperäinen PlayStation tuli myyntiin Japanissa 3. joulukuuta 1994, Pohjois-Amerikassa 9. syyskuuta 1995, Euroopassa 29. syyskuuta 1995, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa marraskuussa 1995. PlayStationin myyntihinta Euroopassa oli aluksi 299 puntaa. PlayStationin julkaisupeleihin kuului Ridge Racer, WipEout, Destruction Derby, Air Combat, Battle Arena Toshinden, Rapid Reload ja Jumping Flash.
Playstationin ensimmäisen pelin kunnian sai Namcon Ridge Racer, joka julkaistiin juhlavasti
juoksevalla numerolla yksi, eli kuten Sony sen ilmoittaa: SCES-00001. Ridge Racerin Arcade-pelitaustan kunniaksi Namco suunnitteli analogisen erikoispeliohjaimen, NeGconin kolikkopelin rattiohjaimen korvikkeeksi kotipelikäyttöön.
Ridge Racer muodostuikin erääksi Playstation-pelikoneitten pitkäikäisimmistä autopelisarjoista.
Sittemmin aina uuden Sonyn konsolin julkistuksen yhteydessä on julkaisupelilistalla näkynyt uusi
Ridge Racer-pelisarjan peli.
NeGcon ansaitsisi oman artikkelinsa. Se on todellinen vedenjakaja, joka jakaa
käyttäjien mielipiteet. Ridge Racerien lisäksi sitä voi käyttää mm. Namco Museum-
pelisarjan autopeleissä. Pole Postionin formula taipuukin mutkiin aivan uudella innolla NeGconin siivittämänä.
Pienoisena yllätyksenä NeGcon on hyvä muunkin tyyppisissä peleissä, siinä kun voi säätää
kulman lähes portaattomasti ja otteen saa näin helposti muokattua mieleisekseen.
Huomasin mm. Namcon Galaxianin tulosten paranevan NeGconilla pelatessa(!).
Menestyksen vuodet
PlayStation nousi muutamassa kuukaudessa hillittömän suosituksi tv-pelikoneeksi. Pleikkari ohitti niin Sega Saturnin kuin Nintendo 64:n. Härvelillä pystyi myös soittamaan musiikki CD-levyjä. Alkumenestys takasi, että myös muut pelifirmat kiinnostuivat PlayStationista. PlayStationille julkaistiin useita uranuurtavia pelejä, kuten Gran Turismo, Tekken, Tomb Raider, Crash Bandicoot, Resident Evil, WipEout ja Metal Gear Solid. Demo-levyjä alkoi ilmestyä pleikkaripelaajien kokeiltavaksi. Demopeli saattoi olla rajattu esim. vain yhteen kenttään. Näin pelaaja saattoi kokeilla peliä ennen ostopäätöstä. Demo-levyjä saatoi saada paketin mukana tai Virallisesta PlayStation lehdestä ja muista peliaiheisia lehdistä.
Pelikonesodassa Tomb Raider osoittautui erääksi Sonyn parhaimmaksi valttikortiksi. Se oli peli, jota kaikki halusivat pelata. Tomb Raider
teki pelaamisesta trendikästä jokapojan- ja tytön puuhaa. Itse U2:n supertähti Bono liittyi Tomb Raiderin taustakööriin. Pian U2:n
kiertueella heijastettiin esityksen taustalla pyörivälle jättiscreenille Lara Croftia, Tomb Raiderin povimpommitähteä.
Tomb Raider julkasitiin myös Saturnille, mutta se oli laiha lohtu Segalle, kun Sonyn versio oli suurin ja kaunein.
Tämä olikin ensimmäinen mainstream-peli, jolla päästiin tekemään kaikkien odottomaa suoraa vertailua Saturnin ja PSX:n grafiikkamoottorien suhteen.
Kotoinen Vito, alias Arttu Larkki laukasi pommin tv-ohjelmassaan teilatessaan Saturnin version heikommaksi.
Kun tähän yhdistetään Saturnin promootiokiertueen täydellinen floppaus Suomessa, niin Tomb Raiderin merkitys pelikoneitten sodassa
paikasta pelaajien sydämessä vain korostui.
PlayStation vyöryi olohuoneisiin uusin ja ennennäkemättömin mielikuvamarkkinoinnin keinoin. Konsolin imagosta rakennettiin katu-uskottava ja siitä kiinnostuivat niin lapset kuin varttuneemmatkin ihmiset.
Playstation sai pian tuekseen kaikki merkittävimmät japanilaiset pelitalot. Squaresoftin hienoja roolipelejä ei voi väheksyä. Tähän päivään Vagrant Story on eräs parhaimpia ropelluksia - todellinen nippelifriikin unelma! Konami julkaisi upean Symphony of the Nightin Castlevania-faneille, Capcom hemmotteli europelaajia kokoamalla kahdelle levylle kaikki japanissa erikseen julkaistut kolikkopelien retroherkut ja myymällä aarretta asevelihintaan harrastajille. Tämä Capcom Collection oli pysyvästi juuttunut Super Powerin toimituksen koneeseen. Resident Evil ei monen silmissä ole pelottava peli, mutta he unohtavat, miten vaikuttava se oli ilmestyessään. Kömpelö ohjaus ja esinerumba on osa RE-kokemusta, joka muodostui faneille tutuksi. Rapid Reload jäi euro-pleikkarin kruunuksi harvojen täällä julkaistujen 2d-pelien genressä. Ihanat shmupit pakottivat tosiharrastajan modaamaan koneensa, kun lähes kaikki hyvät pelit jäivät japaniin. Parappa the Rapper oli osa ilmiötä, joka toi Playstationin ohjaimen symbolit kaikkien tietoisuuteen ja jopa vaatetukseen.
PLAYSTATIONIN AIKAJANA
noin neljässä kuukaudessa julkaisusta. Namcon Tekkenistä tulee ensimmäinen peli, joka ylittää miljoonan rajan.
Euroopassa 1,6 miljoonaa.
Euroopassa 2,6 miljoonaa. Sony pudottaa jälleen konsolin hintaa. Uusi hinta Euroopassa 129 puntaa.
PlayStationista tulee F1 Prost Grand Prix virallinen yhteistyökumppani.
Euroopassa 6,1 miljoonaa.
miljoonaa ja Euroopassa 7,8 miljoonaa. Yli 200 miljoonaa PlayStation peliä toimitettu ympäri maailmaa. Japanissa 90 miljoonaa, P-Amerikassa 60 miljoonaa ja Euroopassa 50 miljoonaa.
Pelien julkaisumäärät julkistetaan, Japanissa on julkistettu 1150 peliä, P-Amerikassa 380 peliä ja Euroopassa 400 peliä.
miljoonaa, P-Amerikassa 19,5 miljoonaa ja Euroopassa 16,5 miljoonaa. Yli 389 miljoonaa PlayStation peliä toimitettu ympäri maailmaa. Japanissa 155 miljoonaa, P-Amerikassa 131 miljoonaa ja Euroopassa 103 miljoonaa.
PlayStation pelien julkaisumäärät. Japanissa 1822 peliä, P-Amerikassa 594 peliä ja Euroopassa 574 peliä.
miljoonaa.
PS ONE
Pienikokoinen, hiljaisempi ja söpö PS one tuotiin markkinoille syyskuussa 2000. Uudelleenmuotoilusta huolimatta laite on tekniikaltaan samalainen kuin edellinen versio. Kompaktimmalla laitteella haluttiin pitää yllä pelaajien kiinnostusta PlayStationiin ja viedä osittain huomio ennen PS2:sta julkaistulta Dreamcastilta.
PS onelle ilmestyi myös LCD-näyttö joka mahdollistaa pelaamisen ilman televisiota.
Sony ilmoitti 23. maaliskuuta 2006 lopettavansa PS onen valmistamisen. Pelejä sen sijaan tulee edelleen tai jos lainkaan mutta ei yhtä paljon kuin ennen pleikkarin parhaina päivinä.
PS ONE TEKNISET TIEDOT
Koko: 193 mm leveys, 38 mm korkeus ja 144 mm syvyys
Paino: 550 g
Käyttö: PlayStation CD-ROM ja Musiikki CD-levy
CPU: 32-bit RISC (R3000 Custom)
Kellotaajuus: 33.8688 MHZ nopeudella
Keskusmuisti: 2 Mt
Grafiikka: PlayStation GPU
Grafiikkamuisti: 8 Mt
Ääni: 24-kanavainen SPU
Äänimuisti: 4 Mt
CD-asema: CD-ROM 2x nopeus
Verkkovirta: DC IN 7,5 V
Energiankulutus: 9 W
Käyttöympäristön lämpötila: +5 - +35 C
Liitännät: 2 peliohjainportit, 2 muistikortti -paikkaa, 1 AV Multi Out
-liitin (moniääni/kuvalähtö)
Alkupään pal-Playstationin laatikko
Playstation-pelaajan pelivälineet
Alussa koneen mukana tullut digipadi on tunnokas ja tarkka. Sitä voidaan pitää hyvänä padina. Myöhemmin esiteltiin analogipadi ja kolmannessa
revisiossa tähän keksittiin lisätä vielä täristys. Analogipadin analogiset tatit jättävät paljon toivomisenvaraa. Sonyn virallisen arcade-tikun teko sälytettiin
Arcade-tikkujen konkarille. ASC II-tikkua voidaan pitää onnistuneena ja hyvänä tikkuna. Yleisyytensä johdosta se on suosittu rakentelukohde modauksiin.
Muistikorteissa Sony käytti valmiiksi määriteltyjä paikkoja. Yhden megan peruskortissa oli vain 15 tallennuspaikkaa. Niinpä pelaajan talous täyttyi pian
nivaskasta muistikortteja. Niitä tuli lähes kaiken värisinä ja kokoisina.
Namco saapui hätiin, kun Sonyn analogipadi failasi lujaa.
Playstationin pelien aluekoodit, eli: MIKÄ ON SCES ja SLES?
SCES = normaali PAL-peli Sonyn julkaisemana
SLES = normaali PAL-peli Sonyn lisenssillä
SCUS =jenkkipeli
SLUS =jenkkilisenssipeli
Muita esimerkkejä:
SLKA= korea
SLPS= japani/aasia
SLPM= japani halpasarjat(?)/reprot on oma veikkaukseni (the best)?
Ja tätä koodia voi alusta alkaen purkaa näin:
1. S= aina sama. Sony Computer tms.
2. L=Licensed. Sonyn lisenssillä tuotettu e. muut valmistajat Capcom, Konami, Squaresoft jne.
2. C=Corporated/Sony Computer. Sonyn omat ja Sonyn tuottamat pelit.
3 ja 4. loput kaksi kirjainta maakoodia(?), mutta sitten vielä ainakin noissa Aasian peleissä vielä tarkempaa jaottelua.
US=USA
KA=Korea
ES=Eurooppa
PS=Aasia/Japani (?)
PM=Japani?
eli:
Sony Licensed Europe (S) =SLES
Jotta touhu ei olisi liian helppoa voi näistä Euroopan peleistä kaiken lisäksi olla lokalisoituja versioita, joissa manuaali on Euroopan eri kielellä, mutta järjestysnumero pysyy samana.
Nämä koodit ovat kytköksissä itse pelilevyillä olevaan data-koodiin. Seuraavat muodot ovat tiedossa:
SCEI (Japan)
SCEA (USA)
SCEE (Eurooppa/muut PAL-alueet)
SCEW (Yaroze).
Jenkkipelin bootatessa harmaalla pleikalla näet tekstin:
Licensed by
Sony Computer Entertainment America
SCEA
Jos jollain on sininen dev-pleikka, niin kertoilkoon havaintojaan. Tämä dev-kone on ainut malli, jolla mm. FFVIII toimii mainitusta pelilevyn aluekoodista välittämättä.
Squaresoftin kiistatta paras shmup on pleikkarin vaikuttavin pelikokemus. Japanin ja joskus myös USA:n yksinoikeuspelit ansaitsisivat ilman muuta oman artikkelinsa. Miksi europelaajille heiteltiin jälleen vain luita? Squaresoftin sen ajan linjauksia voi lukea esimerkiksi tuon ajan Super Power-lehden yksinoikeushaastattelusta.
Aluekoodilukon takia importtipelit vaativat modauksen. Jos kolvi ei taivu omassa kädessä, eikä kavereistakaan ole apua tulisi hankkia PSX, jossa löytyy moduuliportti. Sony ei ikinä keksinyt sanottavammin käyttöä portilleen ja se tiputettiinkin myöhemmistä malleista pois. Harrastajille moduuliportti oli kuitenkin Taivaan portti mahdollistaen importti-pelien pelaamisen, sekä emulaattori-onnelan ja homebrew-sisällön pahan multikorporaation kaupallisessa tuotteessa.
Linkin: http://www.sonyindex.com/
lista vaikuttaa melkoisen kaikenkattavalta. Puuttuuko jotain? Kertokaa havainnot tuonne. Kun katsoo Japanin pelien alkupäätä, niin se on kyllä aika tavalla kiinnostavampi, kun tänne portattu 3d-huttu. Ridge Racer on tuollakin ykkösenä.
Dette var da skrevet på et USEDVANLIG dårlig norsk!
This was written in a TREMENDOUSLY BAD NORWEGIAN!